Onhan tässä oppimista

 

 

 

Kyllä noi mun aivot käy aika hitaalla nykyään. Osaankohan edes vuoden päästä käyttää tätä blogialustaani niin , että saan siitä kaiken irti.Mutta mullahan on aikaa ja se tunne kun taas hoksaa jonkun jutun on hauskaa.Koskaan ei ole liian vanha oppiakseen jotain uutta.Olen lapsesta asti sellainen , että innostun kaikesta uudesta harrastuksesta, sit se kestää jonkin aikaa ja innostus lopahtaa.Siksi mulla on plakkarissa vaikka mitä harrastuksia.Aika hyvin mää jaksan keskittyä tietsikkaan ja yritän löytää ratkaisua ongelmaan mutta ongelman pitää olla pieni tosi helposti ratkaistavissa.Tosin yhden blogialustan sain niin sekaisin ettei siitä tullut yhtikäs mitään.Joten vaihdoin helpompaan versioon.

Sen olen jo oppinut etten sitoudu mihinkään harrastukseen joka on joka viikko määrättynä päivänä+aikana.Mulla oli runsas 3 vuotta sitten aivoverenvuoto ( mistä olen hyvin kuntoutunut)mutta sen jälkeen munsta on tullut hissukseen elävä. Aamulla ottaa oman aikansa ennen kuin syön aamiaisen ja pääsen liikenteeseen.Sujuvasti saan aamuhommiin menemään pari-kolme tuntia.

Yritän elää niin, että teen mahdollisimman paljon asioita  mikä tuntuu hyvältä .Vietän niiden ihmisten kanssa aikaani jotka ovat todellisia ystäviä, keitän keskellä yötä kahvia jos siltä tuntuu,suunnittelen meille matkoja ja pikku reissuja.Lyhyesti sanottuna-nautin elämästäni