hyviä, huonoja ja helvetin huonoja kirjoja

Kirjoista on turha vääntää kättä kenenkään kanssa. Joku tykkää jostain mitä toinen inhoaa. Sama pätee musiikkiin, ruokiin,harrastuksiin -eli oikeastaan kaikkeen. Olen aina sanonut, kun itse en kestä joitain bändejä yhtään- en siis yhtään- se on mun mielipide.Oishan se ihan helvettiä jos kaikki vaan tykkäis esim Jari Sillanpäästä. Mitäs ne kaikki muut artistit sitten tekisi ja kun tuolla Jarillakaan ei ole mennyt nyt ihan putkeen, kaikki konserttilavat ja tanssilavat olis säpessä.

Mutta nyt noista kirjoista. Olen lukenut aina ja olin pitkään sitä mieltä , että ainoa oikea oli kovakantinen kirja.Vähitellen annoin periksi ja siirryin pokkareihin.Siinä vaiheessa kun muutettiin ja annettiin pois noin 300 kirjaa oli pakko miettiä asiaa.Sitten me molemmat siirryttiin lukulaitteisiin. Ihmettelen suuresti , ettei ne ole saanut enempää ihastusta suomenmaassa. Kun sain aivoverenvuodon ,en jaksanut lukea ,saatikka keskittyä edes yhteen leffaan samalla istumalla.

Vähitellen kun olen kuntoutunut olen siirtynyt äänikirjoihin.Ja nyt ne onkin mun suosikkeja.

Ensimmäiseksi haluan kertoa kaksi kirjaa jotka on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Nämä molemmat olen lukenut-en kuunnellut. Anna Gavalda Kimpassa  ja Muriel Barberry Siilin eleganssi.Niin loistavia kirjoja!

Sitten näihin äänikirjoihin. Siinä vaikuttaa todella paljon kuka sen lukee!

Todella paskin on ollut Amanda Romare Puolet kaupungin miehistä on jättänyt mut .Se oli mielestäni niin täyttä paskaa, kertaakaan mun huulet ei noussut ylöspäin.Miksi tuollaista on edes painettu ja odotin tosi paljon kun lukijana on Armi Toivonen. Vituiks meni sekin nautinto.Joka ilta kuin kömmin sänkyyn sanoin Hegelle:" menen kuuntelemaan sitä paskaa". Hän ehdotti joka kerta  että lopettaisin sen kuuntelun ,mutta kun en helpolla anna periksi.Olisin säästänyt elämästi 11h38min jos olisin ollut kuuntelematta. Mutta se siitä sitten!

 Yksi suuri suosikkini on australialainen kirjailija Liane Moriarty. Hänen ensimmäinen kirjansa on nyt vasta suomennettu ja munsta se on yksi hänen parhaitaan.Kirja on nimeltään Kolme toivetta .Muita hänen kirjojaan on esim Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista,Hyvä aviomies,Viimeinen vuosipäivä,Nainen joka unohti ja Omena ei kauas putoa.

Satu Rämön Rosa&Björk sekä Hildur olivat mielestäni todella hyviä. En tiedä vaikuttaako se siihen, koska lukiessani/kuunnellessani kirjaan, luon mielikuvan kirjan henkilöistä, taloista missä asuvat ja tietenkin maisemista.10 vuotta sitten oltiin Islannissa viikko ja ihastuin maahan. Joten kirjojen tapahtumat oli tosi helppo mielikuvissa asettaa maisemaan.

Tämän vuoden ykköseksi kapuaa Emma Hamberg je m´appelle Agnete.Kirja on ihan suomenkielinen nimestään huolimatta. Jos jostain kirjasta tulee hyvä mieli , niin tästä!

Kakkoseksi tulee Pilvi Hämäläinen Cinderella. En muista  koska joku kirja olisi saanut mun niin paljon nauramaan, miettimään elämää äiti-lapsi suhdetta.Vielä kun kirjoittaja itse lukee kirjan , se teki ihan hemmetinmoisen vaikutuksen. Aivan loistava! 

Kohta kömmin sänkyyn ja jatkan kuuntelemista Clare Pooley  Joka päivä laiturilla 5.Tuon paskakirjan jälkeen tää on musiikkia mun korville!

Jos jotain jäi mietityttämään mitä musiikkia en kestä ,niin se on Anssi Kela ja Pauli Hanhiniemi.

 

Kohti Lappeenrannan Ylämaata

Viime sunnuntaina lähdettiin taas pikku tripille. Nyt oli suuntana Lappeenranta. Mennessä jäätiin yhdeksi yöksi Haikon kartanoon Porvooseen. Oltiin spa hotellin puolella.Ystävällinen henkilökunta, siisti huone,loistava aamiainen, ja kiva pieni kylpyläosasto.

 Ennen kun mentiin kartanolle ajettiin Iso-Pellinkiin Galleria ArtMarinaan. Sitä pitää taiteilija Terttu Schoderus-Gustafsson.Tapasin taiteilijan ja hänen siskonsa sattumalta keväällä POPdesignissa.Joku ihminen on sellainen , että juttu lähtee samantien luistamaan. Ihan kuin oltaisiin tunnettu toisemme vuosi kaudet.Oli niin ihana käydä siellä ja ihailla hänen töitänsä.Mukaan lähti viisi korttia ja yksi pieni taulu.https://artmarinablog.wordpress.com/

Jos menet Porvooseen suosittelen käymään tuolla näyttelyssä! Auki se on lauantai ja sunnuntai 12-16.

Seuraavana aamuna oltiin ekat aamiaisella (klo 7:00).Sitten lähdettiin kävelemään Porvooseen. Se on kyllä niin kaunis kaupunki. Onneksi oltiin niin aikaisin liikenteessä ettei kaupat ollut vielä auki vanhassa kaupungissa.

Pari kirpparia käveltiin läpi ja käytiin https://vittumitapaskaa.fi/ elikäs paskakaupassa.

Oli ihan pakko ostaa toi tiskirätti! Olen pakannut jälleenmyyjille tuhansia tiskirättejä jossa oli teksti Live,laugh,love.Toi jotenkin iski mun tajuntaan ihan kypällä.

Sitten lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Ylämaata ,Lappeenrantaan Helin luokse.

Meillä oli niin loistavat kaksi vuorokautta Ottojärven rannalla.Meitä viihdytti Vilijonkka-koira ja Aapokaapo-kissa. Tosin katti kattunga kiersi meidät kaukaa ,mutta Vilijonkka antoi hellyyttä senkin edestä.Kun koira on 6 kuukautta mutta kropaltaan suuri kuin mikä, ihan vielä se aivotoiminta on vähän hakusessa.Mutta loistavaa työtä Heli on koiransa kanssa tehnyt.Siinä hän pysyi pihalla , välillä juoksi tuhatta ja sataa kohti ja luikahti jalkojen välistä. Siinä vaiheessa oli pakko seistä tosi tukevasti maassa.

Maanantaina oli ihan sikakova tuuli. Poukaman toisella puolella kaatui 3 koivua-ihan tosta vaan.Me syötiin niin paljon ettei mulla ollut nälkä keskiviikkona kun tultiin kotiin.Vatsa oli niin pinkeenä herkkuja.

Kotimatka kesti älyttömän kauan. Lahden jälkeen käännyttiin tielle nro 54 ihan sen takia, että ajetaan Lopen kautta ja katsastetaan miten paljon se on muuttunut sen jälkeen kun sieltä muutettiin pois.Ennen Loppea oli tietyömaa ja siinä joutui odottelemaan varmaan 20 mintsaa. Seuraava hidastus tuli Jokioisten kohdalla. Perävaunu oli kaatunut, paikalla 3 paloautoa ja käytössä kiertotie.Olin aika raato kun loppujen lopuksi päästiin kotiin. Mutta taas tuli tuhat ihanaa muistoa ja Helin luona on niin kiva olla!