Viime sunnuntaina lähdettiin taas pikku tripille. Nyt oli suuntana Lappeenranta. Mennessä jäätiin yhdeksi yöksi Haikon kartanoon Porvooseen. Oltiin spa hotellin puolella.Ystävällinen henkilökunta, siisti huone,loistava aamiainen, ja kiva pieni kylpyläosasto.
Ennen kun mentiin kartanolle ajettiin Iso-Pellinkiin Galleria ArtMarinaan. Sitä pitää taiteilija Terttu Schoderus-Gustafsson.Tapasin taiteilijan ja hänen siskonsa sattumalta keväällä POPdesignissa.Joku ihminen on sellainen , että juttu lähtee samantien luistamaan. Ihan kuin oltaisiin tunnettu toisemme vuosi kaudet.Oli niin ihana käydä siellä ja ihailla hänen töitänsä.Mukaan lähti viisi korttia ja yksi pieni taulu.https://artmarinablog.wordpress.com/
Jos menet Porvooseen suosittelen käymään tuolla näyttelyssä! Auki se on lauantai ja sunnuntai 12-16.
Seuraavana aamuna oltiin ekat aamiaisella (klo 7:00).Sitten lähdettiin kävelemään Porvooseen. Se on kyllä niin kaunis kaupunki. Onneksi oltiin niin aikaisin liikenteessä ettei kaupat ollut vielä auki vanhassa kaupungissa.
Oli ihan pakko ostaa toi tiskirätti! Olen pakannut jälleenmyyjille tuhansia tiskirättejä jossa oli teksti Live,laugh,love.Toi jotenkin iski mun tajuntaan ihan kypällä.
Sitten lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Ylämaata ,Lappeenrantaan Helin luokse.
Meillä oli niin loistavat kaksi vuorokautta Ottojärven rannalla.Meitä viihdytti Vilijonkka-koira ja Aapokaapo-kissa. Tosin katti kattunga kiersi meidät kaukaa ,mutta Vilijonkka antoi hellyyttä senkin edestä.Kun koira on 6 kuukautta mutta kropaltaan suuri kuin mikä, ihan vielä se aivotoiminta on vähän hakusessa.Mutta loistavaa työtä Heli on koiransa kanssa tehnyt.Siinä hän pysyi pihalla , välillä juoksi tuhatta ja sataa kohti ja luikahti jalkojen välistä. Siinä vaiheessa oli pakko seistä tosi tukevasti maassa.
Maanantaina oli ihan sikakova tuuli. Poukaman toisella puolella kaatui 3 koivua-ihan tosta vaan.Me syötiin niin paljon ettei mulla ollut nälkä keskiviikkona kun tultiin kotiin.Vatsa oli niin pinkeenä herkkuja.
Kotimatka kesti älyttömän kauan. Lahden jälkeen käännyttiin tielle nro 54 ihan sen takia, että ajetaan Lopen kautta ja katsastetaan miten paljon se on muuttunut sen jälkeen kun sieltä muutettiin pois.Ennen Loppea oli tietyömaa ja siinä joutui odottelemaan varmaan 20 mintsaa. Seuraava hidastus tuli Jokioisten kohdalla. Perävaunu oli kaatunut, paikalla 3 paloautoa ja käytössä kiertotie.Olin aika raato kun loppujen lopuksi päästiin kotiin. Mutta taas tuli tuhat ihanaa muistoa ja Helin luona on niin kiva olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti