Yksi vakkari hoitokoiristamme on jack russell Dara. Voiko hellyyttävämpää pikku neitiä ollakkaan!Aamu alkaa niin ihanasti kun neitokainen tulee venytellen mun luokse , nousee takajaloilleen, laittaa etutassut mun reisiä vasten, pitää pientä tyytyväistä ääntä ja tahtoo syliin. Sitten onkin aamupusujen aika.
Hän osaa olla myös "ärhäkkä ämmä". Alussa hänellä ei ollut omaa petiä mukana ja nukkui mun vieressä sängyssä. Yöllä kun tämä piskuinen dogi oli poikittain keskellä sänkyä ja yritin sitä siirtää, tuli kyllä niin ärhäkkä murina vastaukseksi. Nykyisin hänellä on oma donitsi-peti mukana ja hän nukkuu siellä tyytyväisenä.
Peti on myös sellaisessa paikassa, että hän pystyy seuraamaan mun liikkeitä. Jos menen vessaan , saan seuraa. Kun menen parvekkeella hän istuu partsin oven vieressä olevan sohvan käsinojalla.Kun tulen takaisin sisään alkaa varsinainen Dara-tanssi. Olinhan poissa melkein 2 minuuttia ja sitten hän saa pienen herkkupalan kauniista odottelusta palkinnoksi.
Hän on myös varsinainen "hienohelma".Jos maa on märkä,kostea tai luminen on ulkoina käyminen aika vastenmielistä.Jos voisi hoitaa asiansa niin , että maassa olisi vain yksi tassu kerrallaan, Dara tekisi niin.
Kaikille koiraihmisille suosittelen lukemaan facesta https://www.facebook.com/SuvijaTeppo sivua. Paljon hyviä ohjeita eläimistä ja niin hauskasti kirjoitettu. Pari viikkoa sitten oli hurjan hauska päivitys "koirien murteesta". Sen luettuani tulin siihen tulokseen, että mää puhun terrierien murretta. Terrierit on tottu "rotu" ja varsinkin sileäkarvaiset kettuterrierit. Dara menee samaan kastiin.Iso ego,älykäs,itsepäinen,huumorintajuinen ja tietää mitä tahtoo ja sen mukaan mennään.
Koirat on niin ihania ja antavat ihmiselle paljon kaikkea ihanaa. Kun meidän viimeinen sk kettis kuoli melkein 16 vuoden iässä, päätimme ettemme ota enää omaa koiraa. Nyt meitä käy viihdyttämässä hoitokoirat.
Kahden viikon päästä Dara tulee viikonlopuksi meille ja siitä viikon päästä saamme Haikun melkein viikoksi.Haiku on sekarotuinen rescue-koira. Hän oli meillä viikon hoidossa loppuvuodesta ja hyvin hänkin sopeutui meillä eloon.
Jokainen hoitokoira on ihan oma persoonansa joilla on omat tavat.Sen mukaan sitten eletään. Niin ja voihan olla, että tässä välissä tulee alakerran yorkki, Heikki-koira, meille piipahtamaan.
Tässä kuvassa Haiku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti