Kun menee ajoissa nukkumaan niin herää myös ajoissa.Oltiin hereillä ennen seitsemään.Rauhassa hoidettiin aamutoimet,pakattiin taas kerran kamat kasaan ja siirrettiin ne autoon.Oltiin pyydetty aamiainen yhdeksäksi mutta samantien kun kuulin emännän äänen menin pyytämään sitä aikaisemmaksi.Liikelle lähdettiin jo yhdeksältä.Kuten eilen kirjoitin , että emäntä taitaa olla oikea joulu ihminen, niin viimeistään aamiaisella se tuli selväksi.Yksi iso pöytä keittiössä oli täynnä joulukoristeita.
Sveitsiläiset ihmiset ovat todella huomaavaisia.Jos haluat vaihtaa kaistaa ,laitat vilkun päälle niin sulle annetaan tilaa.Ihmiset tervehtii sua kaupassa ja kaikki toimii kuin sveitsiläinen kello!
Koska meillä oli ruhtinaallisesti aikaa, päätettiin vähän ajella. Mentiin Montreaux:n koska siellä on Mannerheim muistomerkki.
Tuo teksti on lainattu sivuilta http://www.parkkinen.org
Marsalkka C.G.E. Mannerheim (1867-1951) matkusti Sveitsiin syksyllä 1947 toipumaan Tukholmassa tehdystä leikkauksesta. Hän asettui asumaan Val-Mont’n yksityissairaalaan, joka on Montreux’n lähellä Clion sur Territet’n kylässä . Siellä hän kirjoitti muistelmansa avustajinaan mm. eversti Aladar Paasonen, maisteri Emerik Olsoni ja kenraali Erik Heinrichs. Suurelta osin Mannerheim vain tarkasti ja muokkasi avustajiensa kirjoituksia.
Avustajat asuivat Montreux’ssä hotelli Mont-Fleur’ssä tai Glion sur Territet’n kylässä. Mannerheimin lähin ystävä Sveitsissä oloaikana oli kreivitär Gertrud d´Arco Valley, joka asui Monte Carlossa ja vieraili useita kertoja Val-Montissa ja oli mukana myös Mannerheimin matkoilla. Joka päivä Marsalkka teki kävelyretken Montreux'n yläpuolella oleville rinteille. Hän kävi usein Glionissa olevassa Steffenin kahvilassa juomassa kaakaota. Kahvilaan pääsee kätevästi ajamalla köysiradalla, jonka asema vuoren juurella on Territe'n aseman kohdalla .
Mannerheim kuoli Lausannessa 28.1. 1951 ja hänet haudattiin Helsingissä 4.2. 1951. Montreux’ssä on Mannerheimin muistomerkki hänen nimeään kantavassa puistossa Genevenjärven rannalla. Muistomerkkiin on kaiverrettu Aaro Hellaakosken runosäkeet:
Tuossa on luonne
laivan keulassa kyllä,
kun se syvien yllä
tietänsä kyntää.
Kieltämättä oli pienoinen pettymys kun kivipaasi oli "sirkusteltan" takana.
Kaupunki oli kokonaisuutena hyvin kiinnostava ja kaunis.
Jatkettiin sieltä sitten kohti majapaikkaamme.Matkalla käytiin McDonaldsissa syömässä kunnon kerroshampurilaiset.
Tie majapaikkaamme olikin mielenkiintoinen. Kapea, mutkikas tie ja aina vaan ylöspäin.Vuorenhuiput oli jo lumiset.Mutta, voi mikä helmi siellä olikaan!
Niin kuin kuvista näkee.Mielettömän kaunis,ihanalla paikalla ,siisti majoituspaikka. Ja isäntäväki oli todella ystävällisiä! www.lafermedusommetdepouillerel.ch
Suuri suositus tälle paikalle!!! Täällä kaikki toimii, pistokkeita löytyy yllinkyllin ( on ollut majoituspaikkoja joissa on 2-3 pistoketta kun irrottaa yölamput) adapteri oli saatavilla ja huoneessa oli iso vesipullo ja kauniisti pakattuja keksejä valmiina.Jo se ajomatka tänne oli omanlaisensa kokemus ja tämä on jotain niin luxusta.
Huomenna jatkamme jonkun matkaa Sveitsin puolella (Baseliin asti) ja sitten ylitämme rajan ranskan puolelle.Menemme Strasbourgiin jossa meillä on treffit mun koulu-aikaisen ystävän kanssa.Porukassa mennään syömään ja sitten joulutorille.Ihanaa mennä uuteen kaupunkiin kun on mukana ihminen joka asuu siellä.Seuraavaksi päivitänkin joulutorikuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti