Kohti Lappeenrannan Ylämaata

Viime sunnuntaina lähdettiin taas pikku tripille. Nyt oli suuntana Lappeenranta. Mennessä jäätiin yhdeksi yöksi Haikon kartanoon Porvooseen. Oltiin spa hotellin puolella.Ystävällinen henkilökunta, siisti huone,loistava aamiainen, ja kiva pieni kylpyläosasto.

 Ennen kun mentiin kartanolle ajettiin Iso-Pellinkiin Galleria ArtMarinaan. Sitä pitää taiteilija Terttu Schoderus-Gustafsson.Tapasin taiteilijan ja hänen siskonsa sattumalta keväällä POPdesignissa.Joku ihminen on sellainen , että juttu lähtee samantien luistamaan. Ihan kuin oltaisiin tunnettu toisemme vuosi kaudet.Oli niin ihana käydä siellä ja ihailla hänen töitänsä.Mukaan lähti viisi korttia ja yksi pieni taulu.https://artmarinablog.wordpress.com/

Jos menet Porvooseen suosittelen käymään tuolla näyttelyssä! Auki se on lauantai ja sunnuntai 12-16.

Seuraavana aamuna oltiin ekat aamiaisella (klo 7:00).Sitten lähdettiin kävelemään Porvooseen. Se on kyllä niin kaunis kaupunki. Onneksi oltiin niin aikaisin liikenteessä ettei kaupat ollut vielä auki vanhassa kaupungissa.

Pari kirpparia käveltiin läpi ja käytiin https://vittumitapaskaa.fi/ elikäs paskakaupassa.

Oli ihan pakko ostaa toi tiskirätti! Olen pakannut jälleenmyyjille tuhansia tiskirättejä jossa oli teksti Live,laugh,love.Toi jotenkin iski mun tajuntaan ihan kypällä.

Sitten lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Ylämaata ,Lappeenrantaan Helin luokse.

Meillä oli niin loistavat kaksi vuorokautta Ottojärven rannalla.Meitä viihdytti Vilijonkka-koira ja Aapokaapo-kissa. Tosin katti kattunga kiersi meidät kaukaa ,mutta Vilijonkka antoi hellyyttä senkin edestä.Kun koira on 6 kuukautta mutta kropaltaan suuri kuin mikä, ihan vielä se aivotoiminta on vähän hakusessa.Mutta loistavaa työtä Heli on koiransa kanssa tehnyt.Siinä hän pysyi pihalla , välillä juoksi tuhatta ja sataa kohti ja luikahti jalkojen välistä. Siinä vaiheessa oli pakko seistä tosi tukevasti maassa.

Maanantaina oli ihan sikakova tuuli. Poukaman toisella puolella kaatui 3 koivua-ihan tosta vaan.Me syötiin niin paljon ettei mulla ollut nälkä keskiviikkona kun tultiin kotiin.Vatsa oli niin pinkeenä herkkuja.

Kotimatka kesti älyttömän kauan. Lahden jälkeen käännyttiin tielle nro 54 ihan sen takia, että ajetaan Lopen kautta ja katsastetaan miten paljon se on muuttunut sen jälkeen kun sieltä muutettiin pois.Ennen Loppea oli tietyömaa ja siinä joutui odottelemaan varmaan 20 mintsaa. Seuraava hidastus tuli Jokioisten kohdalla. Perävaunu oli kaatunut, paikalla 3 paloautoa ja käytössä kiertotie.Olin aika raato kun loppujen lopuksi päästiin kotiin. Mutta taas tuli tuhat ihanaa muistoa ja Helin luona on niin kiva olla!

Kesäteatterissa

Vajaa kaksi viikkoa sitten olin ystäväni kanssa Naantalin kesäteatterissa.

Käytiin katsomassa : 

Tänä kesänä Naantalin Emma Teatterissa sukelletaan turkulaisen alamaailman syövereihin, kun yksityisetsivä Jussi Vares (Kari-Pekka Toivonen) lähtee selvittämään katoamistapausta. Esitys perustuu Reijo Mäen teokseen Vares, Kolmijalkainen mies. Teksti taipuu Satu Rasilan sovituksena viihdyttäväksi kesädekkariksi, jossa näyttämöllä naurattavat ihmissuhdekiemurat, kummalliset hämärähommat ja erikoiset kriminaalit. Esityksen ohjaa Mikko Kouki.

Oli hyvä,hauska,rytmikäs näytelmä. Me pidettiin siitä kumpikin ja ystäväni on teatteri-alan ammattilainen. Suuri suositus! 

Saaristoretki jatko-osa

Mökkiyön jälkeen  lähdettiin aamutuimaan lauttarantaan ja lautalla kohti Maarianhaminaa-tai siis lautta meni Hummelvikiin josta ajeltiin M:haminaan.Sieltä oltiin varattu hotellihuone ja taas Haiku käyttäytyi joka paikassa niin loistavasti!

Yövyimme http://www.cikada.aland.fi/.Huone oli siisti ja oikein mukava, samoin henkilökunta.Heikki kävi aamiaisella ja sanoi , ettei ole koskaan törmännyt yhtä huonoon hotelli aamiaiseen.Joten mää jätin sen suosiolla väliin.

Kun olimme saapuneet hotelliin ja vähän kävelleet M:haminassa, käynyt kaupassa ja siistiytyneet lähdimme kyläilemään.Tavattiin mun entisiä työkavereita m/s Isabellalta. Kaksi avioparia jotka kaikki olivat laivalla duunissa. Oli niin kiva tavata heitä, meille tarjottiin herkullista ruokaa ja päivitettiin jokaisen kuulumiset.Haiku pääsi kielikylpyyn koska hänelle puhuttiin ruotsia.Mutta älykkäänä koirana hän oli äkkiä kärryillä.

Hotellissa oleskelu ja yöpyminen meni taas loistavasti Haikun kanssa. Ihana helppo koira matkakumppanina!

Seuraavana päivänä olikin kotiin lähdön aika.Taas uusi matkailumuoto Haikulle. Autolautalla Långnesista Naantaliin. Mulla kävi sellainen moka , että olin ymmärtänyt asian päin persettä. Luulin ettei tarvitse ostaa hyttiä kun ip:llä matkustaa Ahvenanmaalta mantereelle. Mutta sellainen pitikin olla  kun oli koira mukana.Laivalla on pelkästää kannella 7 olevat hytit sellaisia mihin voi ottaa eläimen . Ja jäljellä oli vaan pirun kallis hytti.No, ei auttanut itku markkinoilla, maksettavahan se oli.Olihan meillä sitten hulppeasti tilaa ja kivahan siellä oli kölliä koko porukan.

summa summarum.Oli oikein hieno ja hauska tämän kesän saaristoreissu ja Haiku yllätti niin positiivisesti.Joka paikassa meni loistavasti hänen kanssaan!

Just oli vappu ja juhannuskin meni jo.Kiirettä on mukamas pitänyt ja ainakin koiria tavannut

Nyt mää yritän ryhdistäytyä ja kirjoitella tänne useammin koska sehän on tämänkin blogin tarkoitus.

Rooman jälkeen sk kettis Tenu meillä hoidossa jokusen päivän. Tuo rotu on meille niin tuttu kun kaksi on tuollaista kuulunut laumaamme.Tenu oli 100% rotunsa edustaja ja meillä meni kaikki loistavasti.

                                      Kyllä ketutti Tenua kun pallokone välillä lepäsi!

Kesäkuun ykkösenä meitä lähti 3 naista Lappeenrantaan ihan junalla kyläilemään Helin luo.Kaikki entisiä laivatyöntekijöitä.En muista koska olisin kahden vuorokauden aikana nauranut/itkenyt ilonkyyneleitä ja tanssinut niin paljon.Meillä oli ihan hlvt hauskaa.Ihmiset jotka ovat olleet laivalla töissä ovat ihan oma laumansa. Huumorintaju/kielenkäyttö/esteettömyys yms on ihan omaa luokkaansa.3 tuntia istuttiin paljussa,syötiin hyvin ja tanssittiin Kääriän chachachaata x100.Muisteltiin vanhoja tapahtumia laivalla kun niitä sattui ja tapahtui. Helillä on 6kk ikäinen pitkäkarvainen schäfer ViliJonkka -voi luoja mikä kullannuppu!Iso ku prkl ja kun kerta on pentu ei ihan ymmärrä , ettei esim voi kävellä nukkuvan ihmisen naaman yli vaikka kuinka tekee mieli viereen pötköttämään.

Olihan laumassa myös kissa Aapo-Kaapo mutta hän kissamaiseen tyyliin ei meistä kauheasti perustanut. Paitsi yöllä klo 4.00 alkoi mekkalan pito ja hän halusi ulos.Heräsin siihen ja päästin kissan ulos ja silloin meni sitten koirakin sinne. Ei mun auttanut muu kuin istua kuistilla ja odotella että palautuvat takaisin sisään.

 

Kun Lappeenrannasta palauduin kotiin ,oli Heikki mua junalla vastassa Haiku-koiran kanssa.Haiku tuli meille viikoksi hoitoon kun isäntäpari oli Puolassa.Olin itse pyytänyt Haikua meille ja varsinkin sitä , että hän lähtee kanssamme saaristoretkelle.Pari päivää siinä keräilin kotona voimia ( 2 vrk bailaamista on tässä iässä aika rasittavaa) lähdettiin saaristoretkelle.

Kustavin Vuosnaisista parin lauttamatkan jälkeen tultiin Kumlingeen jossa vietettiin yö mökissä.Haikun kanssa matkat meni tosi hienosti. Vaikka hän on muuten vielä vähän arka hän koko ajan vaan reipastuu.

 Yö meni todella loistavasti mökissä, käytiin rannalla grillaamassa ja katselemassa tietenkin kirkkoa ja hautausmaata.Mulla on joku pakkomielle hautausmaihin!

Viikko Roomassa

Viikko vierähti Roomassa ja oli oikein mukavaa. Onneksi meillä on samanlainen matkailumaku tuon mieheni kanssa.Ei kauheasti käyty kivikasoja kyttäämässä.

Kaikkea huvittavaa meille taas sattui ja tapahtui.Mutta ei mitään pahaa, pelkästää hyviä asioita.

Olin www.booking.com kautta varannut meille ajoissa jo majoituksen joka osottautui oikein hyväksi valinnaksi.

http://parri-silton.italyromehotels.net

Ei mitään luxusta mutta siistiä ja puhdasta, mukava isäntä ja kaikki toimi moitteettomasti. Ihana sisäpiha jossa oli mukava istuskella ja tunteva olevansa melkein roomalainen.

Isännältä saimme myös hyviä vinkkejä lähiravintoloista ja yhdestä tulikin meidän suosikki paikka.Ruoka ihan hemmetin hyvää ja palvelu loistavaa!

Ristorante Pizzeria Bar Sangio L´antico Forno.

Päivän kun palloili missä milloinkin oli illalla kiva mennä paikkaan johon oli lyhyt kävelymatka.Aina välillä koitimme tietenkin muitakin paikkoja mutta kiltisti palattiin tänne syömään koska oli niin taattua ja hyvää.

Keskiviikkona olimme Paavalin kirkossa kuuntelemassa Kolme tenoria. Oli kyllä huikea esitys. Hieno akustiikka,sopivan pituinen, kolme mahtavaa laulajaa ja mukana myös huumoria.

Olin sitten päättänyt satsata illan konserttiin niin, että tilasin kampaajalta ajan hiustenpesuun ja fööniin.Oli miellyttävä kokemus! Mies joka laittoi mun hiukset oli kuin balettitanssia kun pyöri mun ympäri.En tiedä mitä öljyä laittoi ja hieroi mun päähän mutta teki tälle kuivalle hiuspehkolle todella hyvää.

Meidän hauskoista kommelluksista kirjoitan myöhemmin. Niitä kun taas riitti ja ainakin mua ne naurattaa vieläkin.

Matka oli kokonaisuudessa onnistunut, hemmetisti turisteja jo nyt.Aurinko helli meitä mutta matkassa oli pari sadepäivääkin.Ei haitannut vaan silloin voi hyvällä omatunnolla levätä ja kerätä voimia.

kylmä kuin jääkarhun perseessä

tosin en tiedä miten kylmä on jääkarhun peräaukossa mutta tuo sanonta istuu nyt kuin nenä päähän.siis niin sika kylmä ilmasto ulkona. ei pall pihalla istuta ja grillata.näinhän se on useasti walpurina. Tepatepsukka ja Kimmen on tulossa Nådeen ja mennään heidän kanssa rantaan pizzalle.Sisätiloihin istumaan ja mättöä naamaan.ilmeisesti mulla ei oo noit kilpirauhas-arvot ihan kondiksessa. voisin vaan nukkua ,nukkua ja vielä vähän nukkua.mutta jos mää kuitenkin tästä piristyisin ,kävisin syömässä ja sitten voisikin ottaa tirsat.

Välillä vähän kulttuuriakin

Tiistaina oltiin Heikin kanssa Turun taidemuseossa ihailemassa japanilaisen Shodi Uedan valokuvanäyttelyä.

Oli  ( tai on siis vieläkin) aivan ihana näyttely. Taas huomasi miten mustavalkoiset valokuvat ovat hienoja. Vaikka pidän esim tuosta fillarikuvasta kun on tämän blogin aloituskuvana, mustavalkoisuudessa on jotain mystistä. 

Valokuvissa oli niin hienosti käytetty valoja ja varjoja!

Nyt on taas intoa kaivaa kamera pois laukustaan ja alkaa ottamaan kuvia oikein urakalla. Eiköhän jokunen tule otettua Roomassa.Mitään vanhoja kivikasoja en kuvaile, niitä kuvia löytyy netistä ihan tarpeeksi.Jos löytäisin salassa olevan ja munssa piileskelevän valokuvaajan, joka näkisi linssin läpi asioita jotka olisi ainakin omasta mielestäni mielenkiintoisia.

Keskiviikkona olin naapuri Ursulan kanssa Åbossa. Käytiin syömässä Deliberissä risotot. Siellä on niin hyvä ruokaa, en ole kertaakaan vielä pettynyt.https://deliberi.fi/ravintolat/deliberi-hansakortteli/. Kun ruumis oli ravittu lähdettiin Rica baariin. Eihän tuolla Turun yöelämässä tule enää liikuttua, joten olen hyvin jäävi arvostelemaan kapakoita mutta Rica baarissa on sitä jotain. Olen siellä käynyt kai neljä kertaa ja mielestäni se on loistava paikka https://www.ricabar.fi/.Baarilla on neljävuotis synttärit tulevana lauantaina-onnea!

Siellä nautin aina tuon käpyGT:n. Onhan kaveri Luca kerännyt noit männynkävyt!

Keskiviikkona siellä musisoi Anna Hanski  http://www.annahanski.fi/ tyttärensä Alina Jefremoffin kanssa. Oli loistavaa musisointia-oikeaa iloittelua pienellä jazzilla höystettynä.

En muista koska viimeeksi olisi mennyt kylmät väreet kun joku laulaa.Nyt kävi niin kun Alina lauloi.Voi luoja mikä ääni hänellä on!

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on , että laulajalla pitää olla ääni jonka tunnistaa kolmen tahdin jälkeen kenelle ääni kuuluu.Maassamme on paljon hyviä, jopa loistavia laulajia, mutta kun äänessä ei ole mitään "omaa".Mihin on esim hävinnyt suurin osa idols ym laulukilpailujen voittajat? Mielestäni sieltä ei ole vuosiin enää löytynyt artistia jonka äänessä olisi jotain uniikkia.

Annan äänen tunnistaa aina.Ihan sama laulaako tai puhuuko hän.Ja nyt kyllä tunnistan Alinan äänen jos jossain sen kuulen.On niin hieno soundi tytöllä!

FB:stä voi olla montaa mieltä mutta on siinä paljon hyviäkin puolia.Saimme  suht helposti sovittua naisten tapaamisen. Nyt ei tosin meettinkiin osallistu kuin emäntä ja meitä muita 3 kpl.Jos ne kaikki asiat kun tapaamista koskee, olisi joutunut soittamaan puhelimella jokaiselle erikseen , olis ollut kova homma.Kesäkuun eka päivä lähdemme Lappeenrantaan pariksi päiväksi! Luvassa on hyvää seuraa, paljon ruokaa ja juomaa, saunomista,paljussa istumista,uimista Ottojärvessä  ja tietenkin höpöttämistä.

Nyt kun me tehtiin päätös että lähdetäänkin omalla autolla Espanjaan ,alettiin pohtimaan sitä , että mihin siellä saa auton parkkiin turvallisesti kuudeksi viikoksi.Taas tuli apua FB:n kautta. Kuulun ryhmään Torreviejan suomalaiset. Laitoin sinne ylipäätänsä kyselyn auton saamista parkkiin Torreviejassa, turvallisuudesta jne mutta kysyin samalla olisiko jollain vuokrata suht läheltä asuntoamme autolle hallipaikkaa.Heti alkoi tulla kommentteja , että sillä seudulla missä asumme , yleensä löytyy kadunvieruspaikka ja on turvallista seutua. Vajaan vuorokauden päästä eräs mies tarjosi omaa autopaikkaansa joka on lähellä meidän asuntoa. Siellä saamme pientä korvausta vastaan pitää autoamme.Emme kuitenkaan tarvitse siellä autoa päivittäin-tuskin edes viikottain, on helpottavaa tietää että se on varmassa tallessa lukitussa parkkihallissa.

Tuleva viikonloppuna on vappu. Kylmää ilmaa ennustavat joten ei istuta pihalla grillaamassa.Mulla on ajatukset jo tulevassa matkassa joten en "satsaa" mitenkään tuohon valpuriin Siinä se menee samalla tyylillä kuin muutkin viikonloput.

Kesäklänningit hain tänään jo kellarista.Pitää olla vilposta vaatetta kun näyttää lämmintä olevan saapasmaassa.

 

eläkeläis-eloa.

Itse olen ollut sairauseläkkeellä jo runsas kolme vuotta. Nyt ei ole enää montaa työpäivää mun paremmalla puoliskolla kun hänkin jää eläkkeelle.Jotenkin tuntuu ihan hullulta ajatella ,että olemme eläkkeellä oleva pariskunta! Lapsuudessa ainakin, jo viiskymppinen ihminen tuntui ikälopulta.

Olimme tosi hauskoissa juhlissa viime perjantaina. Tarjoilu oli huippuluokkaa,laulu raikui joko yhdessä tai sooloesityksenä.Pelattiin hauskaa peliä ja puhuttiin kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Meitä oli 11 ihmistä juhlissa ja minä olin nuorin! Tänä päivänä osaa eläkeläisetkin irroitella ja pitää hauskaa!

Juttelin sunnuntaina sukulaismieheni kanssa ja puoli vitsillä luettelin miten kiireinen viikko mulla tulee olemaan. Joka päivä joku meno tai asian hoito.Hän sanoi:" säähän olet kuin äitis,yksi asia päivässä niin sitten ei voi muuta tehdä".Mua jäi se kaivelemaan koska en halua olla kuin äitini.Mulla ei ole hänestä pelkästään hyviä muistoja ja paljon hän sai mua loukattua sanoillaan.

Rooman reissu lähenee ja eilen taas tutkin ko kaupunkia, sen tarjontaa ja muiden vinkkejä. Meille tulee varmaan hemmetin kiva viikko siellä.Kun menimme naimisiin , lupasimme toisillemme ettemme mene koskaan oopperaan.Nyt on kuitenkin varattuna liput "kolme tenoria" esitykseen. He tosin esittävät eri oopperoista osia ja vanhoja italialaisia lauluja. Niin se ihmisen mieli muuttuu ja emme ole eroomassa. Sellaisenkin juorun kuulin yksi päivä.  

Me ollaan yhdessä koettu niin hauskoja juttuja,niin maalla kuin merellä. Tämä kuva on tilanteesta kun päätin alkaa kalastamaan. Se meni niin päin persettä koko juttu.Se innostus loppui tosi lyhyeen. Noitkin verkot sain lippuineen upotettua meren syvyyksiin.

 

hääpäivä

Kaksi ihmistä alkaa kaveraamaan alta nelikymppisenä.Sitten parin vuoden kaveruuden jälkeen huomaavat , että tässä on jotain muutakin.Asiaan tosin vaikutti useampi juttu ,mutta loistavaa , että esim kaaduin fillarilla ja silmäkulma tikattiin.

Niin erilaisista perheistä olevat ihmiset, aivan erilaisen lapsuuden/nuoruuden viettäneet ihmiset huomaavat viihtyvät toistensa seuransa.Suht sukkelaan parisuhteeseen->kihloihin ja naimisiin.Tänään tulee 24 vuotta kun sanoimme toisillemme TAHDON.Päivääkään en ole katunut, aina vaan uudestaan ja uudestaan totean miten mielettömän ihanan kumppanin olen elämääni saanut.Silloin kun toinen puolisko on sun paras kaveri, loistavin matkaseuralainen,ihminen joka antaa sun olla ihan oma itsesi,kunnioittaa sun omalaatuisuutta , hoitaa sua pyyteettömästi kun itse oot vähän huonossa hapessa.Kunnioitus toisen elämään ja ystäviin on yksi suuri asia. Molem

pien elämään on tullut uusia ihmisiä toistemme kautta, ja suurin osa on suuria persoonia.Tässäkin asiassa on tullut esille meidän erilainen elämä mitä ollaan vietetty.Mutta molempien elämää on rikastunut uusien tuttavuuksien kautta.

Eihän kenenkään elämä ole pelkästään "ruusuilla tanssimista".Molemmilla on tapoja/maneereja kun ärsyttää toista mutta ne on tosi pieniä, naurettavan mitään sanottavia.Mutta kun vituttaa ,sanoo niistä asioista ihan kuin maailma niihin kaatuisi. esimerkkinä: täytät tiskikoneen ihan väärin,jätät kaappien ovet auki, sun laatikot on sekaisin jne. pienet on parisuhteen murheet. Naimisiin kun mentiin, saatiin molemmat elämään uusia sukulaisia.Siinä ei mennyt nallekarkit ihan tasan.Mää voitin.

Heikki on meidän suhteessa aivot ja mää oon muisti.Joka päivä opin uusia asioita kun tuo "aspergeeni" sivistää mua tietoudellaan.Mulla on puolestaan käytännön asioiden langat käsissä ja kaikki asioiden hoitaminen.Varsinainen jing ja jang suhde.

Olen maailman onnellisin nainen.Helvetin hieno parisuhde, onnellisesti naimisissa,monta yhteistä reissua tulossa ja leppoissaan eloa kotona joka on just meidän oloinen.

Toivottavasti meillä on monta vuotta yhteistä aikaa jäljellä ja suuri kiitos kaikesta Heikki