Muistelu vol 3 ja uuden reissun suunnittelua

Aloitetaan muistelulla. Vuonna 2022 lähdettiin ensimmäisen kerran Norjaan retkeilyautolla. Maa teki niin suuren vaikutuksen , että viime syksynä oltiin uudestaan ja tulevana syksynä mennään taas!

Ensimmäisellä reissulla ajettiin  Naantali-Sastamala-Oulu johon jäimme yöksi. Siellä oli mahdollisuus olla ilmaiseksi Best Caravanin parkkiksella ja sai vielä sähköäkin.Seuraavana päivänä ylitettiin raja Näätämössä ja suuntana Pykeija.Olimme ajoissa paikalla joten ehdimme kävellä siellä ja ihastella paikkaa.

Seuraavan päivän suunnitelma oli selvä. Olisimme Pykeijassa, kävisimme saunomassa ja uimassa ja illalla syömään kuningasrapuja.

Aamulla mieheni soitti ja yritti varata meille saunavuoroa. Sitä ei voinut tehdä puhelimessa vaan varaus piti tehdä netin kautta. Varaus meni  loistavasti mutta kun se piti maksaa, se ei onnistunut vaikka yritettiin useamman kerran.Oli vielä sateinen päivä niin päätettiin ettei jäädä sinne autoon istumaan ja odottamaan iltaa , että päästää syömään.

 

Ei muuta kun matkalle.Jäimme yöksi Vesisaareen camping alueelle Veströ Jakobselv camping.Se oli jonkinlainen uskonnollinen paikka . Alue oli siisti, siellä oli ihana kota jossa polttopuita ja todella edullinen.

 

Seuraavana päivänä ajoimme Vuoreijaan ja kävimme kävelemässä linnakkeessa.

Reissu oli edestakaisin ja jatkettiinkin siitä sitten Porsangeriin asti.Kun luen lokikirjaani olen merkannut välillä oli tosi kuoppainen tie,sitten taas aivan loistava.Tuntereita ylös ja alas serpentiini teitä.Nähtiin lampaita,lehmiä,hevosia,poroja ja yksi riekko.Välillä satoi oikein kunnolla ja sitten paistoi aurinko. jaa-ah mikähän tuo riekko on oikein ollut??

 

Yö vietettiin tosi kivalla camping alueella.Harmi kun en ole kirjannut paikan nimeä mihinkään mutta sen olen kirjoittanut että suihkussa oli "talon puolesta kaikki" jopa topz-puikkoja.

Ja kun suihkussa oltiin aamulla käyty jatkettiin matkaa. Meidän alakerran naapurit olivat samaan aikaa Norjassa ( he meidät saivat innostumaan sinne lähtemäänkin).Oltiin eri suuntaan menossa mutta treffattiin toisemme yhdellä parkkipaikalla.

 

Näin iloisesti me otettiin heidät vastaan kun he tulivat!

Taas oli suunnitteilla mennä syömään kuningasrapuja erääseen bistroon.Paikassa ei ollut ainuttakaan ruokailevaa ihmistä ainoastaan yksi vähän puliveivarin näköinen mies oli baaritiskillä kaljalla. Mutta ei heillä kyllä ollut rapujakaan vaikka jossain nettisivulla niin luki!

Katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi käydä ostamassa kaupasta ruokaa ja ihan itse kokata autossa. Ostettiin myös pakkaseen turskankieliä jotka sitten toimme kotiin.

 

Vähitellen piti alkaa suunnitellemaan kotiin paluuta. Kävimme Bjerkvikissä outlet myymälässä. Kaksi hienoa täyttä villaa olevaa villapuseroa+t-paita+sormikkaat+kalsareita 170.00€

Yhden yön olimme vielä Narvikissa jossa matkailuautoille oli parkkipaikka kaupungissa ja maksoi sähköineen 25€.Siellä olikin ainut kerta kun käytiin ravintolassa syömässä-se ei ole halpaa lystiä norjassa ollenkaan.Kävimme thaikkupaikassa jossa 2xannos ja yksi valkkaripll oli noin 100€.Parkkipaikalla hyöri ja pyöri  hyvinvoivan oloinen kettu jolle minäkin sitten syötin makkaraa.

Siitä seuraavana päivänä täräytettiin vauhdilla ruotsin läpi. Majoituttiin Lapin lomamökit ja camping alueelle. Meille tulee vieläkin vesi kielelle kun muistelemme miten hyviä ranskalaisia siellä ravintolassa oli! Ruoka ja palvelu oli muutenkin loistavaa mutta ne ranskalaiset on jääneet lähtemättömästi mieleen.

Vähän vielä pyörittiin suomen puolella eri paikoissa kun oli vuokra-aikaa jäljellä autossa.

Tuolla reissulla oli sateista melkein joka päivä mutta ei se meitä haitannut.

 

Uuden reissun suunnittelu on jo alkanut todella! Ennen meidän eurooppaturneeta, mieheni oli  sitä mieltä "ei kai nyt taas Norjaan!" Sanoin ettei hänen ole pakko lähteä mutta minä ainakin menen.No, onneksi hänen mielensä on muuttunut!

Vuokrattiin sama retkeilyauto mikä oli meille viime vuonnakin ja edellisvuonna oli samanlainen mutta vuokrattuna toisesta paikasta. Me ollaan niin tykästytty Volkswagen Grand Californiaan.Nyt kun kolmatta kertaa lähdettään liikenteeseen on kaikki tuttua autossa. Jokaisella tavaralla on oma paikkansa -mitään ei tarvitse etsiä. Kun se kenkälusikka on ollut jo kaksi reissua samassa kolossa niin se on siellä tulevallakin reissulla.

Suunnitelmissa on ylittää raja Kilpisjärven kohdalta ja mennä Senjaan. Sieltä me lähdetään rauhassa ajelemaan Rv17 eli Kystriksveien eli valtatie 17. Rv17 markkinoi itseään "maailman kauneimpana matkailutienä". Sen mitä olen siihen ehtinyt nyt perehtyä ja lukenut matkakertomuksia se tuntuu tosi mielenkiintoiselta.

Tämä reissu tehdään vasta syyskuussa mutta toivotaan , että meille tulee koiranhoitokeikka Strasbourgiin heinäkuussa!

 

 

Aika muistella tehtyjä reissuja vol 2 kera monen kuvan

Olimme 2012 viiden pariskunnan voimin viikon purjehtimassa Kroatiassa.Koska meitä oli 10 henkeä+kippari, piti vuokrata kunnon kokoinen katamaraani.Ja koska oli kunnon kokoinen paatti ,otettiin mukaan myös paikallinen kippari.Matkamme oli jo huhtikuussa eli out off season auttoi monessa asiassa paikallinen ihminen matkassa mukana.

                                                            kipparimme

Yritin löytää vanhoista sähköposteista firman nimeä, jonka kautta vuokrasimme veneen mutta                     kun on mennyt reissusta toistakymmentä vuotta, ei ollut enää yhteystietoja.

 Tällainen paperi löytyi jossain vaiheessa kajuutasta. Kipparimme oli tehnyt itselleen kartan missä kukin nukkuu.Kaikki kaksoiskonsonantit on korvattu yhdellä ja Jorge=Jyrki

Jälkeen päin kun ajattelee- olihan se aikamoinen riski lähteä purjehtimaan noin isolla porukalla.Porukkaa kun mahtui "aika suuriakin persoonia"Mutta meillä meni oikein mukavasti koko viikko,syötiin hyvin (yllätysyllätys-kaikki oikein herkkusuita)ja nautittiin hyvistä keleistä.Tässä viimeistään tuli kipparin tärkeys esiin. Harva paikka oli vielä auki huhtikuussa, mutta kun kippari soitti jonnekin etukäteen he avasivat ravintolan meitä varten!

Meidän purjehdusreitti alkoi Splitistä jonne se myös päättyi.Välissä sitten rantauduttiin Vis-Lastovo-Korcula-Hvar-Brac.Mulle oli henkilökohtaisesti ihana päästä Splittiin koska olin siellä 1989 kaksi viikkoa telakalla töissä hakemassa Viking Linen m/s Isabellaa.

Kun reissuun lähdettiin, ei ilma ollut paras mahdollinen ,mutta viikon aikana se muuttui aina vaan paremmaksi ja päästään ottamaan jopa aurinkoa.

Merivesi oli vielä tosi viileää, mutta kun sinne vaan meni uimaan oli meressä hetken,niin kroppa tottui siihen.

Maisemat on Kroatiassa todella hienot ja mereltä katsottuna ne on ihan eri näköisiä kun jos siellä ajelisi autolla.

Jos viime aikoina olen huristellut autoilla Norjassa ja Euroopassa , olen myös ollut ruorissa .

Lämmöllä muistelen tätä viikkoa ystävien kanssa Yksi heistä on jo poistunut  keskuudestamme ja itse kullakin on jos jonkin näköistä kremppaa.

 

Aika muistella tehtyjä reissua osa 1

koska tuo eurooppa turnee tuli tänne kirjattua aika perusteellisesti ja jotain on kiva kirjoittaa, ajattelin muistella meidän reissuja.

Vuonna 2009 oltiin tuttava pariskunnan kanssa Islannissa. Mää ihastuin siihen maahan totaalisesti. Olimme siellä viikon ja asuimme hotellissa Reykjavikin keskustassa. Käytiin katsomassa ne "pakolliset" nähtävyydet mannerlaattojen rako, geysirit,syömässä hodarit yms. Pariksi päiväksi vuokrattiin auto ja sillä ajeltiin rannikkoa pitkin eri kohteisiin.Käytiin myös valaita bongaamassa.

Me naiset käytiin ostamassa kunnon karvahatut retkelle koska oli aika kylmä ilma. Haalarit sai laivalta päällensä ne, jotka menivät kannelle bongailemaan.Meillä ryhmä jakautui kahdeksi-naiset oli kannella ja miehet istuivat sisätiloissa.

Onneksi tämä nuori neitokainen katseli mieheni perään sisätiloissa.

Olen ratsastanut paljon elämäni aikana ja ennen reissua ratsastanut myös islanninhevosilla.  Kaveri-pariskunnan rouva on myös kokenut hevosihminen.Ilmoitimme meidät 3 tunnin maasto ratsastukselle.

Ryhmässä oli varmaan 30 ratsukkoa ja hevoset jaettiin sen mukaan miten kokenut ratsastaja oli.Sanoin miehelleni kun lähdettiin liikenteeseen"istu rennosti siellä selässä". Hän vastasi tiukkaan sävyyn " millä helvetillä olen täällä rennosti kun rystyset on ihan valkoiset kun pidän näistä suitsista kiinni"?!

Vähän ennen puoltaväliä reissua alkoi hevoseni ontumaan toista etujalkaa.Pysähdyimme koko porukka yhteen ylämäkeen ja odottamaan , että tallilta tuodaan mulle uusi hevonen. Minä olin hevoseni kanssa rinteen alaosassa kun taas mieheni monta metriä ylempänä.Kaikki tulivat pois hevosten selästä . Jäin sitten seuraamaan miten mieheni laskeutuu selästä pois.Hänelle tuli "John Wayne  kohtaus" eli reteesti heitti oikean jalan hevosen kaulan yli. Hän ei ollutkaan irroittanut vasenta jalkaa irti jalustimesta, joten hän muksahti maahan niin, että vasen jalka oli kiinni jalustimessa.Vieressäni oli norjalainen mies hevosensa kanssa ja hän ei tietenkään tiennyt että tämä maastoutuva ihminen on mieheni.Sain ihan hirveen naurukohtauksen ja tämä norski mulkaisi mua todella vihaisesti.

Lähdettiin uudestaan liikenteeseen ja sain toisen ohjaajan hevosen "alleni" koska siinä meni hetki kun saatiin terve hevonen messiin.

Mieheni hevonen oli jo varmaan aika kyllästynyt siihen , että jos jonkinlaista tyyppiä istui sen selässä. Kun lähdettiin kohti tallia löytyi hänen hevosestaan ihan uusi vaihde.Jumaleisson minkä vauhdin se saikaan kavioihinsa. Mää sain tehdä kaikkeni, että mun hevonen tölttää samaa/kovempaa vauhtia ja saada mieheni+hänen hevosensa kiinni.Kun pääsin ratsukon viereen huusin:" olisitko uskonut, että me töltätään vierekkäin?"Ei tullut vastausta.Seuraavana päivänä meillä olikin kotiin lähtö.Lentokoneessa miehini sanoi:"mulla on tissitkin kipeenä, ja kaikki lihakset joita en ole edes tiennyt olevan"

Mutta oli hän sen vertaa ylpeä tästä maastoilusta, että hänellä oli valokuva monta vuotta työhuoneen seinällä. Ja ylpeä olen minäkin hänestä.