Rukalla ollaan

Tiistaina lähdettiin körröttelemään kohti Kuusamoa/Rukatunturia.Matka meni hyvin ja taas ajeltiin vuorotellen.Pari 4-5 poron porukkaa nähtiin matkalla jolkottelemassa tiellä.Isäntä olikin jo paikalla ja me sitten leiriydyttiin heidän mökkiin.

Ilmat on ollut tosi vaihtelevat.Terassin rakennus edistyy hissunkissun.Aurinko paistaa ja pojat siirtyvät työmaalle,10 minuutin päästä tulevat takaisin sisälle kun vettä sataa.

Mutta onneksi ei olla "jäniksen selässä" joten ei ole paniikkia valmistumisen kanssa.

                                 Hyvä pitää sunnittelupalaveri ennen kun aloittaa puurtamisen

Tein kotona ruokia valmiiksi ja pakastin ne. Ne pysyivät hyvin kylminä kylmäkassissa. Nyt  vaan lämmittelen valmiita aterioita kun pojille tulee nälkä.

Olen aivan ihastunut tämän mökin hirsien kuvioihin ja erilaisiin pahkakertymiin.Mää näen niissä jotain niin kaunista.

Eilen lähdettiin kohti pohjoista

Puolen päivän aikaa starttiin reissuun.Vuorotellen ajettiin koska kilometrejä tuli kuitenkin runsas 500 km.Tuon matkan olisi hurauttanut Saksan moottoriteillä aikas sukkelaan mutta ei täällä kotomaassa. Joka tienvarsi on täynnä peltipoliiseja ja mulla kun sattuu olemaan noita ylinopeussakkoja niin kotomaasta, Saksasta ja Espanjasta joten on parempi ajella rajoitusten mukaan.

Ensimmäinen etappi oli eläinten vanhainkoti https://www.wanhamarkki.fi/.Seuraan heitä fb:ssä joten nyt kun sopisi matkan varrelle niin käytiin siellä. Tai oikeastaan sen takia lähdettiin reissuun jo sunnuntaina vaikka Rukalla on treffit vasta tiistaina.Paikka kun on auki syyskuussa lauantaisin ja sunnuntaisin.Kiva siellä oli käydä ja nähdä asukkaat livenä.

Siitä sitten jatkettiin Kalajoelle jossa yövymme kaksi yötä.Paikaksi oli valinnut https://safaritalo.fi/safari-majoitus-2/.Ihan normi hotellihuone tosin isokokoinen samoin kylppäri.Auton sai suoraan oven eteen, huoneisto oli todella siisti ja  hyvät sängyt nukkua.Varmaan kesäaikaan on paikka oivallinen lapsiperheille koska pihalta löytyy leikkipaikka, liikennepuisto ja pieni junarata.

Jukuparkki on kivenheiton päässä.

Tänään on satanut kunnolla vettä joten tutustuimme autolla Kalajoen keskustaan josta löytyi yksi kirppari ja jotainhan sieltäkin taas löytyi kotiin viemiseksi.

Kävimme katsomassa hiekkasärkiä ja pakollinen kauppareissu tuli hoidettua siinä samassa.

Jonkin aikaa pähkäiltiin, että mihin mentäisiin syömään.Jokunen vaihtoehtokin oli löytynyt.Sitten kun oltiin kaupassa -iski laiskuus.Ostettiin sieltä  vähän syömistä kun huoneessa on mikro.EI tarvinnut lähteä enää suihkun jälkeen sateeseen suunnistamaan ruokapaikkaan.

Huomenna siirrytään Rukalle auttamaan kaveria terassin teossa-tai mun homma on olla keittiövastaavana.

On ollut hiljaista

koska kesä on mennyt hurauksessa ja eipä olla reissattukaan .Oltu vaan kotona ja nautittu Naantalin kesästä.

Mutta nyt tulee muutos. Ensi sunnuntaina lähdetään kohti Kuusamoa/Rukaa.

Matkalla pysähdytään Kalajoelle kahdeksi päiväksi ja matkalla menemme tutustumaan Eläinten vanhainkotiin Wanha markkiin.

Rukalla majoitutaan kavereiden mökille. Isäntä rakentaa sinne uutta terassia. Mää olen luvannut mennä reissuun "kokki kolmosena" ja mieheni toimii lautamiehenä.

Pohjoisessa alkaa pikku hiljaa ruska tulemaan ,sitä odotan että pääsen ulkoiluttamaan kameraa. 

pikku moka!!!

Tänään sitten aamupäivällä lähdettiin maatilapuotiin ostamaan parsaa. Olikin oikein viehättävä paikka ja sijainti noin 10km Lyypekin keskustasta.

Sinne ajettiin jokunen kilometri ihanaa metsätietä. Mitä lähemmäksi tultiin tilaa alkoi tiellä olemaan kanoja. sai mennä todella hissukseen , että kotkottajat ehti alta pois.

                Matkan varrella näkyi lampaita ja lehmiä.Ilmeisesti sikojakin oli jossain.

Kun kerran mentiin parsa-ostoksille niin ostettiin niitä sitten kunnolla!

Yhteensä noin neljä kiloa.Tässä ne on jo pakattuna kylmäboksiin +kosteat paperit tyvipäässä.

  Hoidettiin sitten kauppareissukin samalla kertaa, sitten kulutettiin aikaa ja odoteltiin iltaa tulevaksi.Olin ulkona tupakalla kun Heikki tuli sanomaan, että meidän laivareissu onkin vasta seuraavana yönä.Voi stn, niinpäs olikin. Olin koko ajan ollut luulossa, että se on ens yönä .En tiedä mikä hemmetin aivopieru mulla on päässä pyörinyt.

Mulle tuli ihan hysteerinen olo- mää haluan kotiin ja en jaksa enää kuluttaa täällä aikaani. Koska mulla on tällä hetkellä liikkuminen todella vaikeaa, se olisi asunnossa vaan ajan tappamista ja en tiedä olisiko tämä huoneisto ollut edes vapaana!

Soitto Finnlinesiin saadaanko matkaa muutos. Kyllähän se onnistui mutta tulihan sille sitten lisähintaa kun olin alkuperäisen matkan ostanut black fridaysta.Mua ketutti niin paljon , että itkuhan siinä tuli!Suurin syy on toi jatkuva kipu polvessa joka on rajoittanut koko reissua. 

Uhkasin jo , etten enää ikinä matkusta mihinkään!

Ja pisteenä ketutukselle oli mun puhelin joka ei toiminut.Ainoastaan hätäpuhelut olisi voinut hoitaa.Suurin osa kuvakkeista muuttui harmaaksi ja jos sitä painoi se poistui.

Sitten kun asiat alkaa tökkimään niin ne todellakin kenkkuilee!

Nyt ollaan kotona yksi päivä aikaisemmin mitä luultiin.Onhan tää ollut hieno reissu ja onneksi tällaiset vastoinkäymiset unohtuu aika pian.

Paras majoitus osui viimeiseksi

Tänään saavuttiin Lyypekkiin ( näin suomalaisittain sanoen) ja nyt on ihana asunto.Loistavaa ,että paras sattui viimeiseksi!Asunto on tilava, vuokranantajan kanssa kommunikointi helppoa, todella siisti, kaikilla herkuilla ja ihana pikku piha. Auton sai helposti parkkiin kadunvarteen.Wifi toimii loistavasti ja on nopea yhteys.Parasta on se, ettei ole miljoona rappua kiivettävänä. Ei kivaa mun kipeän polven kanssa ja miehelle raahata tavaroita ylös ja alas.

                     Kyllä tämä asunto meni kirkkaasti johtoon tämän reissun asunnoista.

Huominen päivä vietetään Lyypekissä , käydään ostamasta vapuksi kuoharia kaupasta ja sitten suunnistetaan jonnekin maatilapuotiin ostamaan parsaa. Eilen etsin netistä paikkoja ja pari osoitetta löytyikin.

Jotein hyvää mää olen entisessä elämässäni tehnyt, että olen löytänyt vierelleni noin ihana miehen.Olen aina ollut itsenäinen nainen joka on hoitanut omat asiansa. Nyt kun olen jatkuvasti apua tarvitseva- niin se on kyllä kova pala itsellekin purtavaksi.Mutta onneksi hän on tyyppi joka auttaa ,eikä tee siitä numeroa tai mullittele vastaan. Lucky me